Miten laadunhallinta on otettu huomioon hyvinvointialueen rakentamisessa?

Kun sote-uudistus astuu laillisesti voimaan vuonna 2023, on Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymä toiminut uudessa muodossaan jo vuoden verran. Pohjanmaalla nimittäin päätettiin vapaaehtoisesti, että hyvinvointialue alkaa toimia jo vuonna 2022 vapaaehtoisena kuntayhtymänä, joten valmistelutyötä on tehty moniin muihin terveydenhuollon alueisiin verrattuna etuajassa.

Pohjanmaan hyvinvointialueen johtamisessa laatu on nostettu esiin merkittävässä roolissa. Laatu ja turvallisuus ovatkin olleet tärkeyslistan kärjessä jo hyvinvointialueen valmistelutyön alusta asti.

– Laadunhallinta on ollut mielessä jo, kun uusia hyvinvointialueita on lähdetty rakentamaan. Meidän yksi strateginen tulokulmamme on se, että me haluamme olla pohjoismaista huippua potilasturvallisuudessa, ja turvallisuus on yksi laadun elementti, sanoo Pohjanmaan hyvinvointialueen laatujohtaja Mari Plukka.

Laadukkaiden palveluiden tarjoaminen tarkoittaa sitä, että turvallisuus on ollut korkealle priorisoitu jo aikaisemmin niissä kunnissa, jotka tulevat muodostamaan uuden hyvinvointialueen.

Mari Plukka valittiin Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymän laatujohtajaksi lokakuussa 2020 ja hänen tehtävänään on johtaa laatu-, turvallisuus- ja valvontatyötä koko Pohjanmaan kuntayhtymän alueella.

Plukka on yksi vuoden 2022 Labquality Days -tapahtuman puhujista ja tulee pitämään puheen hyvinvointialueen laadunhallinnasta ja johtamisesta.

– Tulen puhumaan siitä, miten laatua ja valvontaa on lähdetty täällä meillä valmistelemaan. Uskon, että ne henkilöt, jotka nyt työssään suunnittelevat hyvinvointialueiden laatu-, turvallisuus- ja valvonta-asioita, tulevat hyötymään puheenvuorostani.

Plukka on vieraillut Labquality Dayseillä aiemminkin, mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun hän tulee tapahtumaan puhujan roolissa. Työnsä puolesta Plukkaa kiinnostaa tapahtuman ohjelma, joka liittyy organisaatioiden laatujärjestelmätyöhön.

– Odotan keskustelua siitä, miten muualla asioita nähdään ja miten muualla on lähdetty tekemään. Ei tässä varmaan ole yhtä oikeaa tapaa. Me muutkin kuulemme, miten asiaa on lähdetty lähestymään ja miten sitä yritetään ratkaista ja hahmottaa.

Sote-uudistus tuo haasteita ja uusia toimintatapoja laadunhallintatyöhön, kun eri tavoin toimineet kunnat yhdistetään yhdeksi hyvinvointialueeksi. Plukka sanookin, että SHQS-laatujärjestelmä ja yhteistyö Labqualityn kanssa tuovat toimintatapojen yhtenäistämiseen korvaamatonta tukea esimerkiksi auditointien, johdon katselmuksien ja itsearvioinnin kautta.

– Se antaa tilannekuvan siitä, missä tällä hetkellä mennään eri osa-alueissa, ja mitä pitäisi tehdä, jotta päästään kohti yhtenäisiä prosesseja ja nähdään niitä alueellisia eroja. Sehän on ihan luontevaa, että eri kunnissa ja eri alueilla on panostettu eri asioihin.

Koska kyseessä on niin valtava sosiaali- ja terveydenhuollon muutos, Plukka tiedostaa, että ihmisten sitouttaminen muutokseen voi olla haastavaa. Kun eri toimintatapoja lähdetään yhtenäistämään, pitää muutos pystyä perustelemaan ja on myös tärkeää arvioida, mikä toimintamalli on itse asiassa paras.

– On varmasti niin, että me emme osaa kerralla tehdä joka asiassa oikeaa ratkaisua, mutta se, että ei yritäkään tehdä mitään, on itse asiassa ehkä pahin asia. Pitää yrittää, mutta sitten myös arvioida sitä, miten tämä meidän ratkaisumme näyttää toimivan ja jos ei se toimi, niin sitten lähdetään parantamaan ja arvioidaan uudelleen. Ihan niin kuin laadunhallinnassa puhutaan PDCA-syklistä: todetaan jokin poikkeama tai tarve kehittämiselle, tehdään suunnitelma siitä, miten pitäisi lähteä kehittämään, sitten kehitetään ja vielä arvioidaan.

Lisää Mari Plukan kokemuksia ja pohdintoja aiheesta pääset kuulemaan Suomen suurimmassa sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallintaan, laboratoriolääketieteeseen ja lääkinnällisiin laitteisiin keskittyvässä asiantuntijatapahtumassa. Labquality Days järjestetään Helsingissä 10.–11. helmikuuta 2022.

Tutustu ohjelmaan täällä >>