Laboratoriolääketieteen ja bioanalytiikan kohokohtia

Labquality Days -kongressin kantava tukipilari on rakentunut perinteisesti laboratoriolääketieteen ja bioanalytiikan eri osa-alueiden sessioista. Mukana on runsaasti käytännön laboratoriotyöhön liittyviä esityksiä sekä tunnistusseminaareja. Lisäväriä tapahtumaan antaa kansainvälinen osio, johon on ilmoittautunut osallistujia jo 40 eri maasta.
Ohessa muutamia mielenkiintoisia nostoja.

EKG:n tunnistusseminaari

Jani Pirisen (HUS) pitämässä EKG:n tunnistusseminaarissa käydään läpi käytännön esimerkkien avulla mm. rytmihäiriöt, eteis-kammiokatkokset, haarakatkokset ja iskemialle sekä sydäninfarktille tyypilliset löydökset. Tunnistusseminaari on erinomainen täydennyskoulutus kaikille, jotka rekisteröivät EKG:tä työssään. Pirisen esitys on Fysiologian sessiossa torstaina 8.2.2018.

EKG-ennakkotehtävä

Vaihe 1 / 10

10%
  • Tapaus 1, nainen 45 v

    Oikea vastaus: Sinusrytmi, normaali EKG (sinusrytmi, normaalit johtumisajat, normaalit P-aallot, normaalit kompleksit)

Verisolujen tunnistusseminaari

Tykslabin osastonylilääkäri Anri Tienhaara järjestää perinteisen Verisolujen tunnistusseminaarin. Tuttuun tapaan tunnistusseminaarin kuvat julkaistaan etukäteen Labqualityn verkkosivuilla, jossa kaikki voivat käydä tunnistamassa soluja etukäteen. Yhteenveto arvioinneista ja oikeat vastaukset käydään läpi tunnistusseminaarissa perjantaina 9.2.2018 Hematologian sessiossa.

Verisolujen tunnistusseminaari

Vaihe 1 / 21

4%

Patologian laatuongelmien tunnistusseminaari

Osastonylilääkäri Heikki Aho ja sairaalasolubiologi Minnamaija Lintunen TYKS Patologialta ovat koonneet mielenkiintoisen esityksen patologian laatuongelmista. Virheiden esiintymistä tarkastellaan laboratoriotutkimusprosessin eri vaiheiden kautta ja mukana on useita esimerkkejä käytännön työssä esiintyvistä ongelmista. Aho ja Lintunen korostavat, että laatuongelmien tunnistus päivittäisessä toiminnassa on tärkeää, jotta laadunvarmistusmenettelyt ja korjaavat toimenpiteet voidaan suunnata oikein. Lisää aiheesta patologian sessiossa perjantaina 9.2.2018 Labquality Days -kongressissa.

Mycoplasma pneumoniae ja Chlamydia pneumoniae

Mirja Puolakkainen (HY ja HUSLAB) pohtii esityksessään, korvaako nukleiinihaponosoitus serologian. Puolakkaisen mukaan laboratoriodiagnoosi on Suomessa perustunut paljolti serologiaan, koska nukleiinihapon osoitusmenetelmiä ei ole ollut laajalti tarjolla diagnostisissa laboratorioissa, ja näiden bakteerien viljely on vaativaa sekä kysyy erikoisosaamista. NhOn etuja ovat herkkyys, tarkkuus ja nopeus. NhO-tutkimusten haittana voi olla ”ylidiagnostiikka”: erityisen herkkä menetelmä pystyy löytämään mikrobin genomia vielä senkin jälkeen, kun taudinaiheuttaja on jo voitettu ja/tai hoidettu, tai silloin, kun kyseessä ei ole ollut tauti lainkaan (oireeton ”kantaja”). Serologialla ja NhO-tutkimuksilla on siis omat etunsa ja rajoituksensa, ja diagnostisen menetelmän valintaan vaikuttavat monet tekijät mm. testin saatavuus, näytteenoton ajoitus vs. tutkittava tilanne ja taloudellisetkin tekijät. Tule kuuntelemaan lisää aiheesta Bakteriologian sessioon perjantaina 9.2.2018.

Laskotutkimus automaatioympäristössä

HUSLABin osastoylilääkäri Timo Kouri vertailee esityksessään modifioituja tai vaihtoehtoisia laskomenetelmiä Westergrenin menetelmään. Menetelmien välinen korrelaatio ei ole aina hyvä ja vaihtoehtoisten menetelmien herkkyys paraproteiineille (M-komponenteille) voi olla huonompi kuin Westergrenin menetelmän. Kouri painottaa, että siirryttäessä vaihtoehtoiseen tai modifioituun laskomenetelmään käyttäjälaboratorion tulee verifioida mittalaitteensa tarkkuus, toistuvuus, hankkia soveltuvat laaduntarkkailunäytteet ja tarkistaa siirtymävirheet, selvittää avainpotilasryhmänsä ja tiedottaa selkeästi muutoksesta hoitaviin yksiköihinsä. Tule kuuntelemaan lisää Labquality Days -kongressiin perjantaina 9.2.2018.

Apolipoproteiinien diagnostinen merkitys

Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minervan vanhempi tutkija dosentti Matti Jauhiainen kysyy, mitä tarjottavaa lipidianalytiikassa on apoA-I:n ja apoB:n ohella. Jauhiaisen mukaan dyslipidemioita on tutkittu viime aikoina uusia kohdemolekyylejä hyödyntäen. Näihin kuuluvat apoC-III ja angiopoietiinin kaltainen proteiini 3 (ANGPTL3). Lisäksi apoM osana HDL:n rakennetta selittää osaltaan apoM-proteiinia sisältävien HDL-hiukkasten merkitystä. Tule kuuntelemaan Labquality Days -kongressiin, kuinka näitä uusia molekyylejä voidaan hyödyntää dyslipidemioiden diagnostiikkassa sekä koronaaritaudin riskin arvioinnissa.

 

Jaa sivu