Laatu ja terveysteknologia

Suomalaiset terveysteknologian yritykset ovat edelläkävijöitä digitalisaatiossa ja teollisessa internetissä. Robotiikka, AI, VR ja etähoito ovat tulleet jäädäkseen tuottamaan tehokkuutta terveydenhuoltoon länsimaisen väestön ikääntyessä. Mutta miten tämä tapahtuu? Ja millä varmistetaan hoidon laatu tai hoitohenkilöstön työhyvinvointi?

Geeniteknologiasta robotiikkaan ja työhyvinvointiin

Terveysteknologian ohjelmakokonaisuus esiteltiin ensimmäistä kertaa Labquality Days -kongressissa. Luentotarjonnassa oli monia huippuasiantuntijoiden kansainvälisiä esityksiä, kuten torstain avausluento Diagnostic Pathways Münchenin yliopiston professori Georg Hoffmannin pitämänä sekä suomalaisen diagnostiikka-alan startup-osaajien parhaimmistoa, kuten Blueprint Genetics -yrityksen perustajajäsen Samuel Myllykankaan esitys Geenitestauksesta.

Ohjelmakokonaisuus sisälsi tuhdin tietopaketin ilmassa leijuvista asioista ja kysymyksistä, jotka koskevat lähitulevaisuuden terveydenhuollon arkipäivää. Mielenkiintoinen oli kysymys työskentelystä robotin kanssa: tuoko robotiikka oikeasti helpotusta arkeen vai voiko se olla jopa uhka? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin tarjosivat vastauksia mm. tutkijatohtori Lina Van Aerschot sekä kehittämispäällikkö Heta Kolanen. Luentokokonaisuuden hienoja aiheita oli tukemassa myös aivan uusi terveysteknologian ja diagnostiikka-alan Startup Village – ensimmäistä kertaa Labquality Days -kongressissa!

Valokeilassa tekoäly ja biohakkerointi

Uusi Watson Health Center toimii kohtaamispaikkana kehitettäessä dataa hyödyntäviä, kognitiivisia kyvykkyyksiä sekä keinoaälyä sisältäviä sovelluksia ja ratkaisuja terveydenhuollon tarpeisiin. IBM kutsuu Watsonia kognitiiviseksi tietokoneeksi, sillä sitä ei periaatteessa ohjelmoida, vaan sitä opetetaan; se kerää inhimillisellä tavalla tietoa, tekee johtopäätöksiä ja oppii niistä.

Yksi kongressin huippuhetkistä oli IBM Watsonia ennennäkemättömästi valottava avausluento IBM Watson – Shaping the Future of Healthcare, jonka pitää tanskalainen Henrik Gudbergsen IBM Nordicilta.

Tekoälyn lisäksi biohakkerointi muuttaa terveydenhuoltoa kiihtyvällä vauhdilla. Biohakkerit itsensä mittaamisen merkityksessä tutkivat ihmistä teknologian keinoin saadakseen olennaista tietoa terveydestä ja ominaisuuksista. Silloin päämäärä on tuntea itsensä niin hyvin, että oikeilla elämäntavoilla voi jatkuvasti parantaa omaa suoritustaan ja jopa estää sairauksia.

Suomen tunnetuin biohakkeri on Teemu Arina – myös tunnettu digitalisaation asiantuntija, teknologia-alan sarjayrittäjä, tietokirjailija ja biohakkeri. Hän on perehtynyt erityisesti digitaalisen liiketoiminnan, sosiaalisen median, ihmisen ja koneen välisen vuorovaikutuksen, verkko-oppimisen ja digitaalisen terveyden avainkysymyksiin. Teemun mielestä uusi tapa jakaa ja tuottaa tietoa muuttaa maailman. Miten mittaat itsestäsi terveen biohakkeroinnin avulla? Teemu vastasi tähän kaikkia kiinnostavaan kysymykseen kongressin runsaasti kiitosta ja kehuja niittäneellä yhteisluennolla.

Laatu, johtaminen ja työhyvinvointi

Vuosien kestosuosikit eivät vanhene koskaan: teemat laatu, johtaminen ja työhyvinvointi ovat myös tulevassa Labquality Daysin ohjelmistossa. Miten tulevaisuutta johdetaan? Kärsitkö Supermiesefektistä – tunnistatko uupumisen ajoissa? Mitä hyötyä on ulkoisista auditoinneista?

Jokainen törmää näihin kysymyksiin terveydenhuollon arkityön keskellä jopa viikottain. Vastauksia etsittiin oman työnteon ja arjen helpottamiseen Laadun ja johtamisen sessiossa  sekä Työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen sessiossa.

Jaa sivu